Stressistä palautuminen 2025 – miksi vanhat keinot eivät enää riitä?

Vuosi lähenee taas loppuaan. Syksyn pimeys, arjen kuormitus ja vuoden loppuun kasautuvat velvollisuudet näkyvät niin työpaikoilla, perheissä kuin kouluissa. Työn painoksi tarvitaan vapaa-aikaa ja aikaa rauhoittumiseen, mutta moni on huomannut, että kaikki suositellut keinot palautumiseen – liikunta, lepo ja “vähän omaa aikaa” – eivät enää yksin riitä. Tämä johtuu siitä, että ihmisten kuormitus ei ole enää samaa kuin ennen. Kaikki keinot eivät enää vastaa tämän ajan hermoston tarpeisiin.

Miksi näin on? Ja ennen kaikkea, mitä voimme tehdä toisin?

1. Stressi ei ole vain “päähän menevä tunne” – keho reagoi eri tavoilla

Stressi koetaan helposti mielen tilana, mutta todellisuudessa jokainen meistä reagoi stressiin hyvin kehollisesti. Stressiä kehosta purkamalla voidaankin saada ihmeitä aikaan myös mielen aktiivisessa tunnemyrskyssä.  

Moni on tietoinen perinteisistä stressiin ja pelkoihin liittyvistä ”taistele-pakene-jäädy” -teorioista ja näihin liittyy jokaiseen omanlaisensa tapa purkaa tilannetta. Tämän lisäksi stressiä voidaan tutkia monella tapaa myös suhteessa toisiin ihmisiin – miten kukin reagoi stressissä kommunikaatiotilanteessa.

Kaikilla meillä on samat aistit, jotka stressitilanteessa voivat korostua kuitenkin eri tavalla. Toiset haluavat vetäytyä, toiset hyökkäävät – tällöin kaikille ei toimi sama ohje. Siinä missä yksi rauhoittuu liikkumalla, toisella voimakas liikunta voi nostaa kierroksia entisestään. Joku hyötyy hengitysharjoituksesta heti, toinen tuntee itsensä epämukavaksi ja tarvitsee ensin fyysisen purkureaktion.

2. Vanha malli oletti, että stressi purkautuu itsestään – uusi ymmärrys näyttää muuta

Vuosikymmeniä puhuttiin “stressin hallinnasta”, ikään kuin pahin kuormitus olisi vain elämäntapavalinta. Nyt tutkimuksissa korostuu yhä enemmän: hermoston säätely, kehon palautumiskyky, turvallisen yhteyden kokeminen, ympäristön vaikutus stressiin ja lapsuudesta opitut reaktiot ja selviytymistavat.

Stressi ei purkaudu vain lepäämällä, jos hermosto on jatkuvasti ylivirittynyt. Siksi moni kokee, ettei lomaakaan pysty “oikeasti” hyödyntämään.

3. Miksi olemme erityisen kuormittuneita juuri loppuvuodesta?

Syksyn pimeys voi vaikuttaa niin melatoniinin tuotantoon, vireystilaan, mielialaan, palautumiseen kuin kehon energiankulutukseen. Toisille on syntynyt jo ihan ”tieto” siitä, että syksyn pimeydessä alkaa väsyttämään. Lisäksi vuoden vaihtumisen lähestyessä ihmiset alkavat automaattisesti arvioida mennyttä, huolehtia keskeneräisyyksistä, tunnistaa työn ja perheen ristipaineet ja pyrkiä saamaan valmiiksi keskeneräisiä asioita niin kotona kuin töissä.

Keho ei lisäksi erottele näitä velvollisuuksia vaan kaikki on sille kuormitusta.

4. Palautumisen uusi aikakausi: rauha kehosta mieleen, ei mielestä kehoon

Hyvinvointityö siirtyy koko ajan vahvasti kohti alhaalta ylöspäin tapahtuvaa säätelyä.Se tarkoittaa sitä, että kehoa rauhoittamalla mieli selkeytyy – ei toisinpäin.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

1) Kehoherkkyyden vahvistamista

Kuinka nopeasti huomaat: hengityksen muuttumisen, jännitykset, rytmin katoamisen, energian laskun? Kuinka hyvin huomaat ottaa ensimmäisen tarvittavan askeleen  palautumiseen?

2) Reaktiotyypin tunnistamista

Kun ensin tiedät, miten reagoit stressiin, osaat valita oikean työkalun – tarvitsetko rauhoitusta vai stressin aktiivista purkua kehosta?

3) Lyhyet, hermostoa tukevat minitauot

Palautuminen tapahtuu pitkin päivää – ei vasta illalla. Vaikkapa vain 30 sekunnin minitauot voivat muuttaa koko päivän vireystilan. Minitauoilla voi tehdä pieniä harjoituksia, kuten pitkä uloshengitys ja keuhkot täyteen, käsien venytys ja pyöritys, silmien kiinni laittaminen ja silmälihasten aktiivinen rentouttaminen, kehon painon tunnustelu, kehon taputtelu…

Samalla tavalla kuin mikä tahansa taito, myös kehon kuuntelu vahvistuu harjoittelemalla. Pienet tauot ovat hermostolle harjoituskertoja, joiden avulla kehoyhteys ja palautuminen alkaa toimia luonnollisesti.

4) Yhteys muihin

Turvallinen sosiaalinen kontakti on tutkimuksissa noussut yhdeksi tehokkaimmista tavoista palauttaa hermostoa. Tässä ei tarvitse edes puhua – riittää, ettei ole aina yksin ja tuntee olonsa turvalliseksi.

5. Entä lapset ja nuoret?

Lasten stressi näkyy usein “käyttäytymisen ongelmina” ja”autismikirjon oireina”, vaikka kyse on usein vain hermoston ylivirittymisestä. Näiden merkkejä ovat niin levottomuus, vetäytyminen, ärtyneisyys kuin keskittymisvaikeudet.

Lapsetkin reagoivat eri reaktioprofiileilla. Siksi kouluissa tarvitaan yksilöllisiä, intuitiivisia tapoja ymmärtää lapsen tilaa – sama malli ei toimi kaikille. Pienet palauttavat rituaalit, hengitystuki, rytmi ja keholliset pienet liikkeet auttavat myös lapsia valtavasti.

6. Palautuminen ei ole ylellisyyttä – se on selviytymisen edellytys

Aluksi riittää, että päätät palata kehon ja hermoston rauhan tilaan - että huomaat, pysähdyt, säädät ja palaat kehoon. Pienet hetket luovat suuren muutoksen.

Juuri tätä varten Hyvinvointiliitto tarjoaa kauttaan ensi vuoden alusta alkavaa Hyvinvoinnin Bootcampia: kokonaisuutta, jossa kuukausittain vaihtuvat teemat, vierailevat asiantuntijat ja käytännön harjoitukset auttavat sinua palaamaan hermostosi rauhaan – ja sitä kautta itseesi, arkeesi ja työhösi entistä vahvempana.