Hyvinvointiuutiset

Stephen Kaplan toi tarkkaavaisuuden elpymisteorian (Attention Restoration Theory) esiin vertaisarvioidussa katsausartikkelissaan Journal of Environmental Psychologyssä  -tiedelehdessä jo vuonna 1995. Katsauksen mukaan suunnattu tarkkaavaisuus ja jatkuva keskittyminen kuluttavat psyykkisiä voimavaroja ja altistavat stressille. Stressin suoraksi syyksi nähdään suunnatun tarkkaavaisuuden väsymys, joka on seurausta kognitiivisten resurssien ehtymisestä. Tällöin ihminen ei enää ky

Teksti perustuu poikkitieteelliseen tutkimukseen ja on luonteeltaan tiede- ja ilmiöjournalistinen. Entä jos sodan ja rauhan taustalla eivät ole vain valtioiden strategiat, instituutiot ja ideologiat, vaan myös ihmisaivot? Viime vuosina kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on vahvistunut suuntaus, jossa poliittista päätöksentekoa tarkastellaan yhä useammin biologisten, psykologisten ja neurofysiologisten mekanismien kautta. Tämä poikkitieteellinen lähestymistapa ei ole vain

Edellisessä artikkelissa tarkasteltiin, miksi ihmisen aivot – erityisesti etuotsalohko (PFC) – kypsyvät huomattavasti hitaammin kuin muiden kädellisten aivot. Uudet tutkimukset osoittavat, että tällä poikkeuksellisen pitkällä kehityskaarella on suoria seurauksia ihmisen aivojen hyvinvoinnille ja neuropsykiatristen häiriöiden hoidolle. Ihmisaivojen hidas kypsyminen pidentää niiden muovautuvuuden aikaa, mutta samalla lisää herkkyyttä kehityksellisille häiriöille, mikä erottaa i

Medical Xpressin uutisoima Nature Neuroscience -tutkimus valottaa, miksi ihmisen aivot, erityisesti etuotsalohko (PFC), kehittyvät huomattavasti hitaammin kuin muiden kädellisten, kuten makakien. Hidas kypsyminen ei ole heikkous, vaan mahdollistaa monimutkaiset kognitiiviset kyvyt, kuten kielen oppimisen, keskittymiskyvyn ja monimutkaisen päätöksenteon. Pitkä muovautumisen ikkuna Tutkijat havaitsivat, että ihmisen etuotsalohko pysyy muovautuvana ja herkkinä ympäristön ärsyk

Moni vanhempi tunnistaa sanonnan “lapsen kasvattaminen vaatii kylän” , mutta käytännössä moni hoitaa kasvatuksen yksin. Psykoterapeutti Esther Perel muistuttaa, että yksinäisyys koskettaa nykyään laajasti aikuisia: ihmiset tapaavat toisiaan vähemmän, järjestävät harvemmin kokoontumisia ja elävät etäisyyden keskellä. Tätä havaintoa tukee australialainen HILDA‑tutkimus   (Household, Income and Labour Dynamics in Australia Survey), jonka tuloksista on raportoitu myös National Tr

Tekoälypohjaiset chatbotit voivat tarjota nuorille uudenlaisen tavan saada mielenterveystukea ilman perinteisen terapian suoraa tarvetta. Uusi, tutkimukseen pohjautuva kirjallisuuskatsaus Mental Health and Digital Technologies -lehdessä osoittaa, että digitaaliset työkalut madaltavat tukikynnystä tarjoamalla nuorille anonyymiä ja helposti saavutettavaa tukea. Chatbotit auttavat nuoria ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan turvallisesti, hyödyntäen ilmiötä, joka tunnetaan nime

Olemme kolme asiantuntijaa, Mikko Nenonen, Anneli Milén ja Markku Partinen, ja olemme laatineet tämän asiantuntijaselvityksen täydentävästä hoitamisesta ja terveydenhuollosta. Tavoitteenamme oli koota ajantasainen ja puolueeton yleiskuva Suomessa käytössä olevista täydentävistä hoitomenetelmistä, joita koulutetut ammattilaiset tarjoavat. Teimme tämän työn tutkimustiedon ja viranomaistiedon pohjalta ilman ulkopuolista toimeksiantoa tai rahoitusta, sillä näemme tarpeen tietopoh

Nuoret aikuiset voivat parhaiten Afrikassa Vuoden 2025 alkupuolella julkaistu Global Mind Projectin The Mental State of the World 2024 -raportti paljastaa, että maailmanlaajuinen mielenterveyden tila ei ole toipunut pandemian jälkeisestä romahduksesta. Vakavin havainto on sukupolvien välinen jyrkkä ero: yli 55-vuotiaat voivat suhteellisen hyvin, mutta 18–34-vuotiaiden mielenterveys on heikentynyt kaikissa tutkituissa maissa, mukaan lukien Suomessa. Nuoret aikuiset pärjäävät

Laaja kansainvälinen tutkimuskatsaus Frontiers in Pharmacology -tiedelehdessä osoitti luontaistuotteiden tehokkuuden masennuksen hoidossa. Tutkimuksessa analysoitiin yli 200 kliinistä koetta ja 64 erilaista itsehoitotuotetta ja se paljastaa, että näyttö masennuksen luontaishoidoista vaihtelee suuresti. Osa valmisteista näyttää lupaavalta, kun taas monien tehosta ei ole vielä riittävästi tietoa. Vahvinta näyttöä löytyi kahdesta kasvirohdoksesta: mäkikuismasta ja sahramista