Uusi tutkimus: Miksi ihmisen aivot kehittyvät hitaammin kuin muiden kädellisten?
- marikaniemi
- 29.12.2025
- 2 min käytetty lukemiseen
Medical Xpressin uutisoima Nature Neuroscience -tutkimus valottaa, miksi ihmisen aivot, erityisesti etuotsalohko (PFC), kehittyvät huomattavasti hitaammin kuin muiden kädellisten, kuten makakien. Hidas kypsyminen ei ole heikkous, vaan mahdollistaa monimutkaiset kognitiiviset kyvyt, kuten kielen oppimisen, keskittymiskyvyn ja monimutkaisen päätöksenteon.

Pitkä muovautumisen ikkuna
Tutkijat havaitsivat, että ihmisen etuotsalohko pysyy muovautuvana ja herkkinä ympäristön ärsykkeille pitkälle lapsuuteen ja nuoruuteen. Synapsien muodostuminen ja karsinta, hermoratojen eristäminen (myelinisaatio) sekä tukisolujen (gliasolujen) kehitys jatkuvat pitkään. Tämä antaa aivoille aikaa hienosäätää monimutkaisia hermoverkkoja ja rakentaa ainutlaatuisia kognitiivisia kykyjä.
Hitaampi synapsien hienosäätö
Synapsien postsynaattinen tiheys kypsyy ihmisellä noin kolme kertaa hitaammin kuin makakeilla. Viivästynyt kypsyminen mahdollistaa pitkäaikaisen oppimisen ja ympäristön vaikutusten hyödyntämisen – hermoverkot ehtivät rakentua tarkasti ja monipuolisesti.
Monimutkainen geenisäätely
Ihmisen hermosolujen ja tukisolujen kehitystä ohjaavat lajikohtaiset geenisäätelyverkostot, kuten transkriptiotekijät FOXP1, FOXP2, CUX1 ja CUX2. Ne luovat perustan kognitiivisille kyvyille, joita ei tavata muilla kädellisillä.
Altistuminen neuropsykiatrisille häiriöille
Pitkä kehitysikkuna tekee ihmisaivoista myös herkkiä neuropsykiatrisille häiriöille. Autismikirjon häiriö, skitsofrenia ja ADHD liittyvät siihen, että riskigeenit vaikuttavat erityisesti näissä pitkittyneissä kehitysvaiheissa.
Uutta arvokasta tietoa ihmisaivojen ainutlaatuisesta kehityksestä
Tutkimus tarjoaa ennennäkemättömän tarkkaa tietoa ihmisaivojen kehityksestä yksittäissolutasolla ja paljastaa, miten ihmisen etuotsalohkon kehitys poikkeaa merkittävästi muista kädellisistä. Tämä tieto luo perustan sekä oppimisen optimoinnille että uusille strategioille neuropsykiatristen häiriöiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.
Tutkimus tarjoaa uutta, tarkkaa tietoa ihmisaivojen kehityksestä ja sen merkityksestä oppimiselle ja aivojen hyvinvoinnille. Tämä tieto voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen:
Oppimisen tukeminen ja kognitiivinen erikoistuminen
Pitkä muovautuvuus: PFC kehittyy hitaasti, mikä antaa aikaa mukautua ympäristön ärsykkeisiin ja oppimiskokemuksiin.
Tarkempi säätely: Dopamiinireseptorien (D1 ja D2) monimutkainen toiminta tukee työmuistia, joustavuutta ja päätöksentekoa.
Gliasolujen merkitys: Astrosyytit ja oligodendrosyytit jakautuvat pitkään ja tukevat hermosolujen toimintaa, erityisesti 1–6 vuoden iässä.
Neuropsykiatristen häiriöiden herkkyysikkunat
0–1 v: Synapsien muodostumisen huippu
1–5 v: Synapsien karsiminen ja ohjelmoitu solukuolema
4–11 v: Hermoverkkojen hienosäätö ja sähköisen aktiivisuuden huippu
Uudet kohteet hoidolle ja diagnostiikalle
Tärkeät geenit: CUX1, CUX2, FOXP1 ja FOXP2 säätelevät dendriittien kehitystä. Poikkeamat liittyvät kielen kehityksen häiriöihin, autismiin ja skitsofreniaan.
Solutyyppikohtainen herkkyys: ASD-riskigeenit kohdistuvat syvien aivokuoren hermosolujen ja tukisolujen toimintaan, skitsofrenian riskigeenit ylempien kerrosten hermosoluihin.
Molekyylitason kohteet: CD44 ja IGFBP5 säätelevät astrosyytien määrää, mahdollistaen tarkemman vaikutuksen tukisolujen kehitykseen.
Marika Niemi




Kommentit